Riihimäen seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Riihimäen seudun kunnat (Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki) ovat virkamiesvalmisteluna laatineet seutukunnalle uuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2021-2024. Hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty kunkin kunnan päätöksentekoelimissä muutamin täydennysvaatimuksin. Näitä täydennyksiä tekevät Lopen kunnan virkamiehet ja seudullinen LAPE työryhmä. Riihimäen seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tulee tarkentumaan ja täydentymään (mm. tarkemmilla mittareilla) kuluvan talven 2020-2021 aikana.

 

Johdanto

Riihimäen seudun (Riihimäki, Hausjärvi, Loppi) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä alueella. Suunnitelma on laadittu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa ja sen valmistelussa on tarkasteltu lasten ja nuorten palveluja kokonaisuutena, ja se on laadittu yhdessä alueen kuntien ja eri toimialojen kanssa.

Hyvinvointisuunnitelman kolme päätavoitetta ovat:

1) Verkostomaisen perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen

2) Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita

3) Lapsiystävällinen seutu (varhainen ja riittävä tuki, monipuoliset palvelut sekä lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistaminen)

Riihimäen seudun kuntien kaiken toiminnan lähtökohtana on asukkaiden hyvinvointi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi jokaisen yksilön kehitysedellytykset on turvattava. Tämä tarkoittaa kehitysympäristöjen kuten kodin, päivähoidon, koulun, työn ja vapaa-ajan ympäristöjen toimintaedellytysten turvaamista.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyy kunkin kunnan kunnanvaltuusto, joka seuraa ja arvioi sen toteutumista vähintään kerran valtuustokauden aikana. Valtuuston tulee ottaa suunnitelman toteuttaminen huomioon kunkin vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa.

 

Tavoitteet ja toimenpiteet:

Tavoite 1: Verkostomaisen perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen

Riihimäen seudun perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkostomainen kokonaisuus. Se yhdistää lapsiperheiden arjen verkostot ja palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Keskus kokoaa yhteen asukkaat sekä kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Perhekeskuksen ansiosta tuen tarpeeseen voidaan vastata entistä nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin.

Perhekeskukseen kuuluvat sekä lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut että varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskuksen ydintehtävä on edistää lapsen, nuoren ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän voimavarojaan.

Perhekeskus toimii lähipalveluperiaatteella. Tämä tarkoittaa, että asukas tai asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen fyysisesti lähellä omaa arkiympäristöään. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa.

Perhekeskukseen kuuluvat palvelut:

Terveydenhuoltopalvelut:

  • äitiys- ja lastenneuvolat, perhesuunnittelu
  • koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
  • kuntoutus- ja terapiapalvelut
  • aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • kehitysvammaisten terveydenhuolto

Koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut:

  • varhaiskasvatus
  • opetus
  • oppimisen tuki ja opiskeluhuolto
  • nuorisopalvelut

Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut:

  • palveluohjaus- ja neuvonta
  • perhesosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö
  • kasvatus- ja perheneuvonta
  • lapsiperheiden kotipalvelu
  • perhetyö
  • lasten ja nuorten ehkäisevät päihde- ja mielenterveyspalvelut (Nuortentalo Nuppi)
  • perheasioiden sovittelu
  • perheoikeudelliset palvelut
  • ryhmämuotoinen päiväperhekuntoutus (Kotola, Riihimäki) ja muut ryhmämuotoiset palvelut
  • tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus

Vammaispalvelut

Muut palvelut:

  • Riihimäen seudun Ankkuritiimi
  • Ohjaamo Riihimäen seutu
  • seurakunnat
  • järjestöt

Toimenpiteet:

  1. Verkostomaisen toimintatavan vakiinnuttaminen: Työntekijöiden sitoutuminen koollekutsumiseen ja aktiiviseen osallistumiseen asiakkaan monialaiseen verkostotapaamiseen. Henkilöstön säännöllinen kouluttaminen ja perehdyttäminen toimintatapaan.
  2. Perhekeskuskoordinaattorin keskeinen rooli ja tehtävä perhekeskusverkostossa: koordinoi ja vahvistaa lähipalveluperiaatetta tuomalla yhteen perhekeskuksen eri toimijoita
  3. Perhekeskustoiminnan johtaminen: Arvioidaan perhekeskustoiminnan päätöksentekoprosessia ja johtamisjärjestelmää toimintakauden aikana. Tavoitteena on nimetä hallintokuntarajat ylittävä johtoryhmä/ohjausryhmä. Tavoitteena on selkeyttää seudun lasten, nuorten ja perheiden palveluiden päätöksenteon ja johtamisen rakennetta.
  4. Säännöllinen seuranta, arviointi ja toiminnan mittaaminen. Menetelminä käytetään muun muassa systemaattista tiedonkeruuta, asiakaspalautetta, asiakasraateja, vertaiskehittämistä ja palvelumuotoilua.

 

Tavoite 2: Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita

Sosiaalitoimen näkökulmasta nuorten hyvinvointi seutukunnassa vaihtelee paljon. Suuri osa nuorista voi hyvin, mutta osa on ahdistuneita, mikä voi ilmetä koulussa ja vapaa-ajalla käytösongelmina, vetäytymisenä pelimaailmaan tai muutoin ongelmina kaveri- ja muissa ihmissuhteissa sekä päihteiden käytön varhaisena aloittamisena. Varsinkaan lasten ja nuorten päihdehakuisuutta ei tunnisteta ajoissa. Perheneuvonnan, psykiatrian ja päihdetyön avopalvelujen riittämättömyys alaikäisten kohdalla on selkeä puute. Myös korjaava laitoskuntoutus päihdepalvelujen osalta valtakunnallisella tasolla on riittämätöntä.

Seudullisesti lastensuojelun ja palveluohjauksen näkökulmasta katsottuna suurimmat huolet ja haasteet ovat lasten ja nuorten päihteiden käyttö sekä nuorten koulupoissaolot.

Päihteidenkäytön ennaltaehkäisy on kaikkien lasten ja nuorten palveluiden tavoite. Huumeista tiedottaminen ja niistä keskusteleminen perheiden kanssa esimerkiksi yhteisissä tilaisuuksissa ja pop up -tapahtumissa (ehkäisevä päihdetyö). Suuri tarve on myös päihteiden käyttäjän tarvitsemien ammattilaisten yhteen kokoamiselle ja heidän tiiviille, yhteiselle työskentelylle. Ammattilaisilla tulee olla selkeä ja yhteinen näkemys siitä, mitä palveluita päihteiden käyttäjä saa ja palveluiden on oltava saatavilla. Lisäksi on tärkeää miettiä päihteiden käytön lopettamisen jälkeistä aikaa ja sitä, mitä nuorelle on tarjolla päihdekäytön sijaan.

Koululta palveluohjaukseen jo varhaisessa vaiheessa tuleva yhteydenotto saattaa ehkäistä koulupoissaolojen jatkumista tarvittavien toimenpiteiden jälkeen. On tärkeää, että oppilaan ympärille kerätään työntekijät sekä koululta että sosiaalipalveluiden puolelta ja että oppilaan ja perheen tuen tarve arvioidaan yhdessä ja motivoidaan kaikki osapuolet yhteiseen tavoitteeseen. Työparityöskentelyn (esimerkiksi palveluohjauksen työntekijä ja koulupsykologi) on todettu olevan tehokas työtapa. Tiivis yhteydenpito ja oppilaan/asiakkaan yksilökohtaiset tapaamiset työskentelyn aikana ovat tärkeitä.

Eräänä haasteena on palveluiden saavutettavuus tai mitoitus. Välimatkat seudullisiin palveluihin ovat joskus pitkät, mikä edellyttää kuntalaisilta taloudellista ja ajallista panostusta. Palveluihin on ollut jonoa ja niistä on puuttunut henkilökuntaa, eli palvelujen mitoitus suhteessa niihin hakeutuviin ei ole riittävä. Varsinkin lasten- ja nuorisopsykiatrista apua ei ole riittävästi ja riittävän ajoissa saatavissa, mikä vaikuttaa muihin palveluihin niitä kuormittavasti. Näissä tapauksissa apu ei myöskään kohdennu optimaalisesti.

Haasteena on myös ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen kohdentuminen. Universaaleissa ja matalan kynnyksen palveluissa vanhemmuuden tukeminen ja ongelmien puheeksi ottaminen ovat asioita, joita tulee edelleen viedä eteenpäin. Lape-hankkeen myötä ollaan ottamassa käyttöön uusia työvälineitä, jotka on tarkoitettu auttamaan tässä haasteessa ja saattamaan viranomaisia yhteiseen työskentelyyn. Viranomaistahojen yhteydenottojen kynnys sosiaalitoimeen on ollut turhan korkealla eikä yhteyttä oteta riittävän ajoissa. Valtaosa alaikäisistä sosiaalihuoltoon tehdyistä yhteydenotoista tai lastensuojeluilmoituksista on vuoden seurantajaksolla tapahtunut hätäkeskuksen tai poliisin toimesta, mutta harvemmin lasten ja nuorten kanssa usein tai päivittäin tekemisissä olevilta toimijoilta.

Toimenpiteet:

  1. Varhainen tunnistaminen ja tukeminen yhteisiä, sovittuja menetelmiä käyttäen.
  2. Luodaan varhaisen tuen malli siihen, miten nuoria tuetaan ja ohjataan vaativissa elämäntilanteissa.
  3. Luodaan keskitetty ja monitoimijainen nuorten palvelukokonaisuus.
  4. Vahvistetaan yhteisöllistä opiskelijahuoltoa.
  5. Luodaan lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön paikallinen ja monitoimijainen verkosto ja toimintamalli.

 

Tavoite 3: Lapsiystävällinen seutu (varhainen ja riittävä tuki, monipuoliset palvelut sekä lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistaminen)

Seudullisesti tavoitteena on toimivien ja sujuvien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Riihimäen kaupunki ja Lopen kunta ovat mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta mallin kehittämisessä. Tärkeässä osassa työssä on perhekeskustoiminta. Tavoitteena on luoda seudullisesti lasten- ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus vastaamaan palvelujen tarpeeseen yhteistyöllä eri toimijoiden kesken.

Tavoitteellista, suunnitelmallista ja asiakkaan aktiivista osallistavaa muutostyötä kehitetään lisäämällä lyhytaikaista ja kuntouttavaa työotetta lapsiperheille suunnatuissa palveluissa. Riihimäellä tämä tarkoittaa myös perhekuntoutuksen edelleen kehittämistä. Lisäksi kehitetään ja lisätään lapsiperheille tarkoitettujen ryhmämuotoisten palvelujen saatavuutta vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen.

Tavoitteena on pätevän, osaavan ja sitoutuneen henkilöstön saaminen ja pysyminen. Työntekijöille tarjotaan kilpailukykyinen palkka ja toiminnasta ylläpidetään myönteistä julkisuuskuvaa. Lisäksi työntekijöiden tehtävänkuvia tarkastellaan, jotta ne vastaavat tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita.

Toimenpiteet:

  1. Luodaan seudulliseen perhekeskukseen alueelliset asiakasraadit, joissa kuntalaisten ja asiakkaiden on mahdollista olla mukana arvioimassa ja suunnittelemassa omia palveluitaan.
  2. Seudulle perustetaan seudullisen perhekeskuksen kohtaamispaikkoja yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa.
  3. Järjestetään lasten, nuorten ja perheiden palveluihin erilaisia kaikille suunnattuja tapahtumia.
  4. Perhekeskustoiminnan tiedottamisen ja markkinoinnin tehostaminen.

 

Englanniksi:


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0