Talousvesi
Kaivon rakenteet ja kunto tulee säännöllisesti tarkastaa ja huoltaa. Kaivosta tulisi tarkastaa seuraavat asiat:
- kaivon lähelle ei muodostu lammikoita lumien sulamisvesistä; vedet johdetaan poispäin kaivosta
- kaivoa ympäröivässä maaperässä ei ole selkeitä painaumia, jotka voisivat vahingoittaa kaivon rakenteita
- kaivon rakenteet ovat silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa ja routasuojaus paikoillaan
- kaivon kansi on paikoillaan ja tiivis (kannen ja kansilaatan kunto on tarkistettava usein, sillä heikko kansi on turvallisuusriski)
- kaivon kannella ei ole roskia, puiden lehtiä tms.
- kaivossa on asianmukainen tuuletus ja tuuletusputki on puhdas (putken voi esim. imuroida varovasti)
- kaivossa on vettä riittävästi
-
Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa säännöllisin väliajoin, vähintään kolmen vuoden välein. Lisäksi vesi tulisi tutkia aina jos veden epäillään aiheuttavan terveysoireita tai jos veden väri, maku tai haju on muuttunut. Vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua hyvältä, vaikka siinä olisikin haitallisia aineita. Siksi säännöllinen tutkiminen on tarpeen. Etenkin silloin jos perheeseen on syntymässä pieni lapsi, vesi tulee tutkia, koska mm. fluoridi, radon, nitraatti ja nitriitti eivät maistu vedessä ja ovat kuitenkin terveyteen vaikuttavia aineita. Fluoridi vaikuttaa hampaiden muodostumiseen ja nitraatti ja nitriitti imeväisikäisen hapensaantiin.
Kaivoveden laatu tulee tutkituttaa myös aina ennen kaivon käyttöönottoa. Vedessä on heti kaivon rakentamisen jäljiltä johtuvia samentumia, jotka vähenevät vettä käytettäessä.
Vettä tulee juoksuttaa ennen bakteerinäytteen ottamista muutaman päivän ajan. Muut tutkimukset kannattaa suorittaa vasta 2-4 viikon kuluttua. Uusia putkia vaihdettaessa myös putkistoa pitää huuhdella. Perusteellinen vedenjuoksutus on tarpeen ennen veden juontia.
Veden laatu tulee selvittää myös kiinteistökaupan yhteydessä.
Mitä vedestä pitäisi tutkia?
Vedestä tutkitaan eri tilanteissa eri aineita. Kolmen vuoden välein tehtävässä rutiinitutkimuksessa kannattaa mitata bakteerien määrä, pH, väri, sähkönjohtavuus, sameus ja permanganaattiluku. Kuuden vuoden välein on hyvä tutkia edellisten lisäksi myös typpiyhdisteet, alkaliteetti, veden kovuus, happi, rauta, mangaani, kloridi ja fluoridi.
Kallioporakaivoista tutkitaan edellisten lisäksi arseeni ja radon, jos on syytä epäillä, että näitä aineita on pohjavedessä.
Kiinteistön osto- tai myyntitilanteessa, vauvan odotusaikana tai ennen vedenkäsittelylaitteen hankkimista kannattaa tutkia kaikki edellä mainitut ominaisuudet. Kaikki muut paitsi fluoridi ja sähkönjohtavuus pitäisi tutkia myös silloin, jos vesi on värillistä, pahanmakuista tai -hajuista.
Jos kylpyhuoneen kalusteisiin tulee ruskeita tai vihreitä raitoja, vedestä kannattaa tutkia alkaliteetti, kovuus, pH, kloridi, sulfaatti ja sameus. Lisäksi tutkitaan rauta- tai kuparipitoisuus raitojen värin perusteella. Ruskeat raidat aiheutuvat rautaputkista irtoavasta raudasta ja vihreä väri kupariputkista irtoavasta kuparista. Vesinäyte tulee ottaa sekä hanasta että suoraan kaivosta.
Bakteerit, typpiyhdisteet, rauta, mangaani, sinkki ja kupari kannattaa tutkituttaa silloin, kun kylmä vesi on hyvää, mutta lämpimässä käyttövedessä esiintyy haju- tai makuhaittaa. Tällöinkin näyte otetaan sekä kylmävesihanasta että suoraan kaivosta.