Vesilaitos

Huoltovarmuuskriittisenä toimintona vesihuolto pyritään pitämään ns. kiertävien sähkökatkojen ulkopuolella. Olemme varautuneet häiriötilanteisiin, mutta on vedenkäyttäjien hyvä tehdä myös omaa varautumista.

Sähkönjakelusta Hausjärvellä vastaa Caruna, jonka häiriökartalta voit seurata ajantasaista tilannetta.
Linkki häiriökarttaan: https://hairiokartta.caruna.fi/

Carunalta voi myös tilata sähkökatkoista tiedot kännykkään tai sähköpostiin.
Linkki Carunan asiakaspalveluun: https://caruna.fi/asiakaspalvelu-ja-omat-sahkoasiat/caruna-plus

Lyhyt sähkökatko (noin 2 tuntia)

Jos sähköt ovat kiinteistöstäsi poikki, vältä veden käyttöä.

Vettä tulee hanasta:

Lyhyen sähkökatkon aikana todennäköisesti suurin vedenkäyttäjistä ei huomaa eroa normaaliin tilanteeseen, koska vesi virtaa painovoimaisesti kiinteistöihin. Koska joillakin korkeilla alueilla veden painetta nostetaan erikseen paikallisella paineenkorottamolla, vedenpaine voi näillä alueilla olla normaalia alempi. Myös kerrostalojen ylimmissä kerroksissa vedenpaine voi olla normaalia alhaisempi. Veden tulo ei kuitenkaan lopu.

Veden laatuun lyhyillä sähkökatkoilla ei vaikutusta:

Sähkökatko ei vaikuta hanaveden laatuun. Vesijohtovesi on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin.

Viemäröinti toimii vain osittain:

Älä laske vettä viemäriin. Käytä esimerkiksi ämpäriä hanan alla, jos joudut laskemaan hanasta vettä. Jotta vähennetään jäteveden ylivuotoja vesistöihin ja maastoon, olisi hyvä välttää viemärin käyttöä lyhyen sähkökatkon aikana kuten esimerkiksi suihkussa käyntiä, kylpyä sekä astian- ja pyykinpesua. Myös vessanpytyn vetämistä suosittelemme välttämään katkon ajan.

Jätevedenpuhdistus toimii:

Koska viemäröinti toimii osittain sähkökatkon aikana, jätevedenpuhdistamoille virtaa huomattavasti vähemmän jätevettä kuin normaalisti. Jätevedenpuhdistamoilla pystytään varastoimaan tulevaa jätevettä lyhyen sähkökatkon ajan. Lisäksi varavoimaa on käyttävissä.

Sähkökatkon pitkittyessä

Vesihuoltolaitosten varautumisesta huolimatta sähkökatkot voivat keskeyttää veden tulon. Kaikissa kotitalouksissa onkin hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, 6-10 l/hlö. Lisäksi on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetukseen ja säilytykseen.

Vältä viemärin käyttöä. Viemäriverkostossa jätevettä täytyy paikoitellen pumpata eteenpäin kohti jätevedenpuhdistamoa. Varavoimaa on rajoitetusti eikä sitä voi käyttää kaikilla pumppaamoilla. Siksi sähkökatkon aikana voidaan joutua johtamaan jätevettä ylivuotona vesistöihin ja maastoon.

Lisätietoa alla olevista linkeistä:

Caruna: Sähköpula – mitä se tarkoittaa ja miten varaudun?

Fingrid: Kysymyksiä ja vastauksia sähköpulasta

Motiva: Astetta alemmas –kampanja

Pelastustoimi.fi: Säästä energiaa turvallisesti

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö:

Varautumissuositus pitkittyneen sähkökatkon varalle: 72 tuntia

Varautumisen uusi ”työkalu”

Puolustusministeriö: Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin -opas

Katso alla olevasta linkistä vielä lisätietoa yleisestä varautumissuosituksesta kotitalouksille:

Varautumissuositus kotitalouksille

Muistattehan ilmoittaa vesilaitokselle kaikki laskutukseen ja sopimuksiin vaikuttavat muutokset mahdollisimman pian!

Omistajan vaihtuessa tulisi myyjän sekä ostajan olla yhteydessä vesilaitokseen.

Vanha omistaja ilmoittaa vesilaitokselle:

• kulutuspiste, kiinteistön osoite
• mittarin lukema ja luentapäivä
• vanhan omistajan uusi osoite

Uusi omistaja ilmoittaa vesilaitokselle:

• kulutuspiste, kiinteistön osoite
• uuden omistajan/omistajien yhteystiedot ja henkilötunnus
• arvio vuosikulutuksesta ja kiinteistössä asuvien henkilömäärä

Suosittelemme, että nykyinen omistaja ja uusi omistaja tarkastavat yhdessä hallinnan vaihtumispäivän tai muuttopäivän vesimittarilukeman.

Taina Kanninen
Toimistosihteeri, vesihuoltolaitos
019 758 6813
taina.kanninen@hausjarvi.fi

 

Kiinteän uima-altaan täytöstä johtuvaa jätevesimaksun hyvitystä voi hakea vesilaitokselta vuosittain.
Hakemus tehdään ennen altaan täyttöä lähettämällä alla olevat tiedot sähköpostilla osoitteeseen:
juha.lumppio@hausjarvi.fi

• kuva kiinteästä uima-altaasta
• altaan mitat L + P + K
• altaan tyhjennyspaikka omalta tontilta
• vesimittarin lukema ennen täyttöä
• vesimittarin lukema täytön jälkeen

Ei koske paljuja ja purettavia altaita yms.

Mikä on vesiosuuskunta?
Vesiosuuskunta on haja-asutusalueiden kyläläisten omistama ja hallinnoima vesihuoltolaitos. Se tuottaa jäsenille vesihuollon palveluita eli toimittaa laatuvaatimukset täyttävän talousveden ja vastaa jäteveden johtamisesta ja käsittelystä. Hallituksensa johdolla osuuskunta vastaa myös verkoston rakentamisesta ja laitoksen taloudellisesta toiminnasta. Vesiosuuskunta voi olla siirtymävaiheen ratkaisu, jolloin se myöhemmin liitetään osaksi toista vesihuoltolaitosta.

Perustaminen ja toiminta vaativat ammattimaista otetta, sillä vesiosuuskuntatoimintaa säätelevät useat lait ja asetukset. Toiminnan tuleekin pitkällä tähtäimellä olla ammattimaista – laitoksen asianmukaisesta hoidosta ei välttämättä selvitä pelkällä talkootoiminnalla. Vesiosuuskunnan perustamista edeltävät muun muassa alueen vesihuollon ongelmien kartoitus, kysely halukkaista liittyjistä, esisuunnitelman tekeminen, kustannusten selvittäminen ja rahoitussuunnitelman tekeminen.

Vesiosuuskunta on myös yritys, jonka omistavat ja jota hallitsevat vesiosuuskunnan jäsenet. Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme jäsentä tai yhteisöä. Osuuskunnalle ei ole määrätty minimipääomaa, eikä sen tarkoituksena ole tehdä voittoa sijoitetulle pääomalle.

Uudenmaan ympäristökeskus on laatinut vuonna 2005 Vesiosuuskunnan ABC-julkaisun. Se soveltuu vesiosuuskunnan käyttöön, vesiosuuskunnan elinkaaren kaikissa vaiheissa, aina vesiosuuskunnan perustamisesta vesihuoltotyön lopettamiseen saakka.

Alla olevasta linkistä lisätietoa.