Kanta-Hämeestä jyrähtää kovaa: Hämeen liitto ja Kanta-Hämeen kunnat ottavat tiukasti kantaa Traficomin suunnitelmiin henkilöliikenteen järjestämisestä
Traficom suunnittelee vakavia heikennyksiä henkilöjunaliikenteen järjestelyihin. Suunnitelmat aiheuttaisivat täysin kohtuuttomia kustannuksia kunnille ja junaliikenteen palvelutaso heikkenisi huomattavasti.
– Kustannusjakomallit ja niiden vaikutukset kuntiin ovat epäselviä ja erittäin kohtuuttomia kuntien taloustilanteeseen nähden, sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine.
Hämeen liitto korostaa, että Kanta-Hämeen kuntien taloudellinen tilanne on jo ennestään kireä, eikä uusia satojen tuhansien tai jopa miljooniin euroihin nousevia kustannuksia yksinkertaisesti voida Traficomin esittämän mallin mukaisesti siirtää kuntien harteille.
Kanta-Hämeen näkökulmasta henkilöjunaliikenteen kehittäminen on tärkeää. Se vaikuttaa suoraan koko maakunnan ja kuntien saavutettavuuteen, taloudelliseen elinvoimaan ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Riittävä ja säännöllinen tarjonta ja vuorovälit kauko- ja lähijunaliikenteessä vaikuttavat keskeisesti kulkutapavalintaan. Myös kaluston ja sen laadun tulee olla nykyaikaista ja mahdollistaa sujuva työnteko junamatkalla.
– Kehittämisen tavoitteena on oltava junamatkustuksen kulkutapaosuuden kasvattaminen, eikä palvelutason heikentäminen. Jälkimmäisen riski on suuri, jos merkittävä osa kustannusvastuusta lähijunaliikenteen järjestämisessä siirretään kunnille, Toni K. Laine kritisoi.
Kyseessä on suurta ihmismäärää koskeva hanke ja suunnitelmissa huomattavia kustannusten siirtoja valtiolta kunnille. Hankkeen keskustelutilaisuuksiin ei kuitenkaan ole alun alkaen, eikä vieläkään, kutsuttu kaikkia radan varren kuntia, Kuntaliittoa tai maakuntien liittojen edustajia.
– Tämä on vakava virhe, kun otetaan huomioon suunnitelmien merkittävä vaikutus alueiden taloudelliseen kestokykyyn, Toni K. Laine sanoo.
Hankkeen valmistelussa on lisäksi laiminlyöty kuntien päätöksenteon aikataulut ja perusperiaatteet. Hämeen liitto huomauttaa, että virkamiesten antamia näkemyksiä ei tule käyttää päätöksenteon pohjana ilman laajempaa poliittista keskustelua ja selkeää sitoutumista.
Kunnat vastaavat jo nyt monista matkaketjuihin liittyvistä kustannuksista
Kunnat vastaavat esimerkiksi liityntäpysäköinnin järjestämisestä ja matkaketjujen osiin liittyvistä kustannuksista, pyrkien lisäksi edistämään joukkoliikennettä. Myös erilaisia asemakiinteistöjä siirtyy jatkuvasti kiinteistökauppojen kautta kunnille, jolloin niiden vastattavaksi tulee myös kiinteistöissä mahdollisesti toimivat palvelut.
Hämeen liitto katsoo, että valtiolla on oltava kokonaisvastuu lähijunaliikenteen järjestämisestä ja sen rahoituksesta, erityisesti seutujen välisillä runkoliikenteen reiteillä, etenkin pääradalla Helsinki-Tampere-välillä ja myös muilla yhteysväleillä keskeisten junavuorojen osalta.
– On perusteltua vaatia perusteellisia ja läpinäkyviä kustannusarvioita ja reilua, oikeudenmukaista kustannusten jakoa, joka ottaa huomioon kaikki hyötyjät, ei vain radanvarren kuntia, sanoo Kanta-Hämeen kuntien puheenjohtajana toimiva Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.
Ennen kuin nämä kriittiset kysymykset ratkaistaan, Hämeen liitto ei voi hyväksyä esitettyjä suunnitelmia henkilöjunaliikenteen kehittämisestä.
Hankkeen läpinäkymättömyys saa Hämeen liitolta ja Kanta-Hämeen kunnilta kritiikkiä, ja ne painottavatkin, että suunnitelmat henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi vaativat laajaa ja avointa keskustelua eri sidosryhmien kesken.
– Korostamme, että haluamme jatkossa olla mukana ja tulla kuulluksi, kun asiasta käydään jatkovalmisteluja ja -keskusteluja, Jouni Eho jatkaa.
Mistä on kysymys?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom rakentaa valtioneuvoston päätöksentekoa varten tietopohjaa henkilöjunaliikenteen kokonaisuudesta. Työ on osa pääministeri Orpon hallitusohjelman raideliikennemarkkinan kilpailun edistämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamista. Valtion ja VR:n välinen suorahankintasopimus päättyy vuonna 2030, jolloin liikenne kilpailutetaan EU-sääntelyn mukaisesti.
Traficomin alueittain kunnille järjestämässä kahdessa erillisessä keskustelutilaisuuskokonaisuudessa on esitetty erilaisia kustannusten jakomalleja ja liikennepalveluiden bruttokustannuksia. Bruttokustannukset tulisivat ensisijaisesti alueen ja alueen kuntien vastattaviksi (hyötyjä maksaa -malli). Traficomin tuottamissa laskelmissa kuntien osuus ostojunaliikenteen kustannuksista olisi noin 50 prosentin luokkaa.
Tavoitteena on, että valtio tekee omalta osaltaan päätöksiä tulevista henkilöjunaliikenteen palveluista ja valtion rahoituksesta syksyn 2024 aikana.
Traficom pyytää kunnilta virkamiesnäkemystä siihen ovatko ne kiinnostuneita osallistumaan alueellisen henkilöjunaliikenteen järjestämisen edistämiseen ja suunnitteluun, ottaen huomioon, että lähtökohtaisesti suunnitteluun osallistuminen edellyttää myös tulevan raideliikenteen rahoitukseen osallistumista.
Traficom pyytää myös kuntien näkemyksiä alueen tärkeimmistä yhteysväleistä ja vuorotarjonnasta vuodesta 2031 alkaen.
Lisätiedot:
Jouni Eho, kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki ja Kanta-Hämeen kuntien puheenjohtaja p. 044 767 6674
Toni K. Laine, Hämeen maakuntajohtaja, p. 050 463 7810
