Muistomerkit ja patsaat

Pronssipatsas
Pronssipatsas

”Oitin kanuuna”, olympiavoittaja Elmer Niklanderin (1890-1942) kotitalon pihaan, harjoituskentän laitaan Santalan nummeen Rutajärven kylässä on pystytetty muistomerkki kesällä 1988 kulttuurilautakunnan toimesta. Luonnonkivi laattoineen pystytettiin Elmerin kisojen yhteydessä. Kentällä pidettiin mm. olympiavalmennusleiriä v. 1920. Palvatun lihan ja kotoisten eväitten turvin harjoittelivat heittäjät Antverpenin kisoihin pajan edustalla. Elmer Niklander edusti olympialaisissa Helsingin Kisa-Veikkoja. Oitin asemalla juna joskus odotteli tunnettua urheilijaa, joka saapui hevoskyydissä asemalle.

Elmer Niklander osallistui olympialaisiin vuosina 1908, 1912, 1920 ja 1924, lajeina kuula ja kiekko.
Olympiakulta kiekonheitossa 1920 (tulos 44,685 metriä oli olympiaennätys). Lisäksi useita hopeamitaleita olympialaisten
kuulantyönnössä ja kiekonheitossa.
Suomen mestaruudet: kuula 18 kertaa v. 1909-24, kiekko 18 v. 1909-20, moukari 6 kertaa v. 1911-18, painonheitto 2 kertaa v. 1914-18. Ennätykset; kuula, kiekko, moukari, keihäs, painonheitto v. 1913-16. ME 1, SE 7. Tuloksissa on mukana molempien käsien tulokset mm kuulan työnnössä.

Hautamuistomerkkiin Hausjärven hautausmaalla kiinnitetty olympiarenkaat v. 1990. Evert Porilan veistämä pronssipatsas v. 1917, omistaja Hausjärven kunta (kuva oikella). Patsas sijaitsee kunnanvirstossa.

Radanrakentajien muistokivi

Radanrakentajien muistomerkki

Radanrakentajien muistokivi sijaitsee Syvänojalla Vanhan Valtatien varrella. Hautamuistomerkki on pystytetty Pietarin radan rakentamisen yhteydessä mnenehtyneiden hautausmaalle jo v. 1868. Alue on Hausjärven seurakunnan hoidossa.

Vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistokivi

Erkylän nummessa pystytetty v. 1918, kunnostettu 1988 kartanon silloisen isännän Ernst Fabritiuksen toimesta.

Lisäksi muistomerkit

Turkhaudan markkinoiden muistokivi

Turkhaudan markkinoiden muistokivi on pystytetty v. 1990 Turkhaudan kylän keskustan vanhalle markkinapaikalle markkinaoikeuksien saamisen kunniaksi jo v. 1614. Pystyttäjinä Turkhaudan markkinoiden markkinatoimikunta ja kylän yhdistykset.

Alfred Kordelinin (1868-1917) muistokivi

Kordelin muistomerkki

Haminankylässä, pystytetty v. 1937 Kordelinin surmapaikalle. Luonnonläheisen muistomerkin taiteellisesta asusta vastasi prof. Emil Wikström. Alue on Alfred Kordelinin säätiön ja Haminankylän Nuorisoseuran hoidossa.

Sankarivainajien muistokivet

Kirkonkylä

Hausjärven sankarihauta

Hausjärven sankarihaudalle pystytetty v. 1946. Graniittisen kiven on veistänyt ja suunnitellut kuvanveistäjä File’n, alueen suunnittelu arkkitehti Wikstedt. Patsaan aiheet ovat Sotaanlähtö, Sodasta paluu ja Tulevaisuuden usko. Ympärillä 126 sankarihautaa.

       Mommilan sankarihauta

Mommilan kirkon lähellä hautausmaalla oleva sankarihauta

Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi

kirkkomaalla pystytetty v. 1956. Kivi Vehmaan graniittia, suunnittelu Kirsti Liimatainen. Pystytys Hausjärven Karjalaiset ja Hausjärven seurakunta.

Hausjärven patteriston muistokivi

kirkonkylässä seuratalo Ahjolan pihassa. Vuoden 1941 sotaanlähdön hausjärveläisten kokoamispaikkaan reserviläisjärjestöjen v. 1992 pystyttämänä.

Hugo Standertskjöldin muistokivi

Ryttylän koulun pihassa, pystytetty koulun 100-vuotisjuhlassa v. 1991 koulun perustajalle, vanhustyön kehittäjälle ja kouluopetuksen voimakkaana tukijana.

Uno Cygnaeuksen muistokivi

Ryttylässä, Lähetyskeskuksen pihassa.”kansakoulun isän” muistoksi hänen Ryttylän kartanossa oleskelunsa johdosta pystytetty v. 1992 kulttuuritoimen ja Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen toimesta.

Palanderin koulun 100-vuotis muistolaatta

Hikiässä ent. Palanderin koulun seinässä. Kulttuuritoimi ja Markku Pönkänen.

Saksalaisten vapaussotureiden muistokivi

Erkylän kartanon alueella.

Martta Nordenswan-Lindgrenin kaksi patsasta

”Rukous” ja ”Ylösnousemus” 1959 Hausjärven siunauskappelin pihassa.

Vaikeiden vuosien muistokivi

Hikiän Pässinlukon mäessä on pystytetty v. 1988 Hausjärvi-seuran toimesta. Paikallistietoihin ja alueella säilyneeseen merkkikiveen hakattuun tietoon perustuva kivi laattoineen kertoo seuraavaa: ”Köyhät vuodet 1882-1868. Katovuosien seurauksena Hausjärven pitäjän 5000 asukkaasta mehehtyi viidennes kulkutauteihin. Perimätiedon mukaan tämä kivi on silloin asetettu tähän Pässinlukon mäkeen haudattujen lavantautiin kuolleiden muistoksi”.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 3 Ei 1 Kyllä 3 Ei 1