Kiltsin koulu – Ystävyyskoulu

Kiltsin kouluVäike-Maarjan kunnassa sijaitseva Kiltsin peruskoulu on Monni koulun ystävyyskoulu. Ystävyyskoulutoimintaa on jatkunut vuodesta 1993 asti. Oppilasvierailuja ystävyyskoululle on järjestetty siitä lähtien. Toiminnan tarkoituksena on oppia tuntemaan naapureiden kulttuuria, tapoja ja ympäristöäkin.

Kiltsin koulu sijaitsee vanhassa kartanossa, jonka historiasta seuraavassa lyhyt kertomus:

1700-luvun lopulla perustettu Kiltsin kartanokokonaisuus Länsi-Virumaalla on yksi Viron suurenmoisimpia ja omaperäisimpiä. Linnan pystytettiin keskiaikaisen 1300-1400 -luvulta peräisin olevan vasallilinnan raunioille. Vaikka Kiltsi oli pieni, sisäpihaton linnoitus, oli sen osuus 1500 -luvun sotatapahtumiin merkittävä. Suurin yhteenotto tapahtui siinä Liivin sodan ajalla vuoden 1558 talvella liiviläisen ritarikunnan ja venäläisten joukkojen välillä. Senaikainen Kiltsin omistaja Robrecht von Gilsen järjesti tehokkaan vastarinnan ja puolustuksen. Liivin sodan loppuessa oli linnoitus raunioina ja vuonna 1600 sitä ei enää mainita linnoituspaikkana. Gilsenin suku antoi paikalle Kiltsin saksalaisperäisen rinnakkaisnimen Gilsenhof. 1500-luvulta löytyy myös maininta Kiltsin vesimyllystä.

1600-luvulla Kiltsi kuului Asserneille, minkä jälkeen omistajina mainitaan von Manteuffelin ja Rosenin perheet. Vuonna 1784 osti Kiltsin kartanon majuri Hermann Johann von Beckendorff. Vanhoja linnoitusmuureja korjailtiin uuteen uusklassiseen tyyliin rakennettavaan kartanorakennukseen. Linnan julkisivua koristaa nykyäänkin Beckendorffien sukuvaakuna. Päärakennus valmistui vuonna 1790. Päärakennuksessa säilyi entiseen linnoitukseen viittaava raskastyylinen arkkitehtuuri, jota kevennettiin puolikaarenmuotoisella sivurakennuksella.

Kiltsin kartta1800-luvulla Kiltsin linna kuului von Krusenstern -suvulle. Adam Johann von Krusensternin (1770-1846) johdolla toteutui Venäjän ensimmäinen (1803-1806) maailmanympärimatka, jonka pohjalta hän laati ”Etelä-Meren kartaston.” Amiraali A.J. von Krusenstern oli osallisena useiden merentutkimusmatkojen valmisteluissa ja toteuttamisessa. Vuosina 1816-1822 tiedemies asui vakituisesti Kitsissä. Siellä valmistuivat hänen tärkeimmät työnsä, edellä mainittu kartasto ja tärkeimpänä Tyynen Valtameren merikarttojen kokoelma. Amiraali kuoli Kiltsissä vuonna 1848. Hänet haudattiin tsaari Nikolai I:n erityiskäskyllä Tallinnan tuomiokirkkoon.. Perheen hautapaikka on Väike-Maarjan hautausmaalla.

Vuodesta 1920 lähtien on linnassa toiminut koulu. Historiallisen rakennuksen korjaustyö käynnistyi 1994. Sivurakennukset on jo korjattu ja entistetty. Vuonna 1993 Kiltsin peruskoulun opettajat perustivat Adam Johann von Krustestern -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa linnan korjaamisessa ja tukea Krusenstern-tutkimusta. Säätiön mottona on amiraalin vaakunasta lainattu latinankielinen sanapari: Spe fretus – toivoa tukien.

Linnan tornissa on perinnehuone, jossa on näytteillä Krusensternien elämää ja toimintaa esittelevää materiaalia. Paikka on avoinna myös matkailijoille sopimuksen mukaan.

Lähde: Kiltsin koulun esite

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0