Koulun historia

Jo keväällä 1917 ryhtyivät Monnin seudun asukkaat puuhaamaan kansakoulua silloisen Erkylän pysäkin tienoille. Heidän anomuksensa johdosta järjesti kansakoulupiirijakovaliokunta kesäkuussa yleisen kokouksen Arolammin Rauhasaaressa. Saamiensa selvitysten perusteella se ehdotti uutta Kerkkolan koulupiiriä, johon tulisi kuulumaan Kerkkolan kartano ja sen alueella olevat Santasillan, Vaskikallion, Hellämäen ja Leponiemen torpat Erkylän kylästä sekä Rauhasaaren ja Jusulan talot Arolammilta. Ehdotus ei toteutunut, koska vapaaherra Carl Munck vastusti monesta syystä koulun perustamista, eikä suostunut luovuttamaan sille tonttia Kerkkolan kartanosta.

Vaikeiden sotavuosien ja Riihimäen kauppalan itsenäistymisen aiheuttamien rajansiirtojen vuoksi Monnin kouluasia edistyi hitaasti. Tonttikysymys saatiin lopulta ratkaistuksi vuonna 1922, jolloin vapaaherra Munck lopultakin suostui myymään kunnalle 1,5 ha:n palstan rautatien ja Leponiemen talon väliltä. Kun osa suunnitellusta piiristä oli jäänyt Riihimäen puolelle, ehdotti Hausjärven kunnanvaltuusto nyt koulun rakentamista kuntien yhteiseksi, mutta yhteisymmärrykseen ei päästy. Heinäkuussa 1926 päätti kunnanvaltuusto vihdoinkin muodostaa Erkylän ja Vantaan kylien Monnin rautatiepysäkin puoleisista osista Monnin koulupiirin. Koulutalo rakennettiin syksyyn 1928 mennessä, minkä jälkeen opetus pääsi alkamaan. Johtajaopettajana Monnin koulussa oli emäntä Lyydi Nokkala, kunnes sotien jälkeen virkaan palkattiin miesopettaja.

Lähde: Oiva Keskitalo, Hausjärven historia


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 0 Kyllä 2 Ei 0