Yleinen

Merkittäviä hausjärveläisiä henkilöitä – Suomi 100

Itsenäisen Suomen 100-vuotisen taipaleen kunniaksi Hausjärven kunta kokoaa kotisivuilleen sekä Facebook-sivuilleen 12-osaisen sarjan merkittävistä hausjärveläisistä henkilöistä. Kuukausittain vaihtuvassa sarjassa on kerrallaan esittelyssä yksi edesmennyt tai nykyinen omalla tavallaan tai ansioillaan Hausjärveä maailmankartalle tuonut henkilö. Henkilöä esitellään yleisellä tasolla niin historian kuin saavutustenkin näkökulmasta ja tavoitteena on kattava, mutta kuitenkin sopivan kompakti tietopaketti ko. henkilöstä.

____________________________________________

1/12
Tammikuun merkittävä hausjärveläinen on Elmer Niklander, joka tunnetaan lempinimellä Oitin Kanuuna.

Elmer Niklander (19. tammikuuta 1890 Hausjärvi – 12. marraskuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kuulantyöntäjä ja ainoa suomalainen kiekonheitossa olympiakultaa voittanut urheilija.

Niklander osallistui neljiin olympialaisiin (Lontoo v.1908, Tukholma v.1912, Antwerpen v.1920 ja Pariisi v.1924), joista hän voitti neljä mitalia. Kirkkaimman olympiamitalinsa Niklander voitti Antwerpenissa vuonna 1920 yhden käden kiekonheitossa tuloksella 44,685 metriä. Hopeiset olympiamitalinsa Niklander saavutti Tukholmassa vuonna 1912 (kahden käden kiekonheitto, tulos 77,96m) ja Antwerpenissa vuonna 1920 (yhden käden kuulantyöntö, tulos 14.155m). Pronssimitalin hän saavutti Tukholmassa vuonna 1912 (kahden käden kuulantyöntö, tulos 27,14m).

Uransa aikana Niklander teki lukuisia ennätyksiä, joista maininnan ansaitsevat vielä tänä päivänäkin voimassa oleva kahden käden kiekonheiton maailmanennätys vuodelta 1913 (yhteistulos 90,13m), kuulantyönnön Suomen ennätys vuodelta 1909 (14,86m, oli voimassa 16 vuotta) ja yhteensä 44 Suomen mestaruutta (edelleen voimassa oleva Suomen ennätys).

Eri lajeissa Niklanderilla oli kaiken kaikkiaan kahdeksan eri ennätystä, joista seitsemän oli Suomen ennätyksiä ja yksi oli maailmanennätys.

Niklanderin kotitalon pihaan, harjoituskentän laitaan Santalan nummeen Rutajärven kylässä on pystytetty muistomerkki kesällä 1988 kulttuurilautakunnan toimesta. Luonnonkivi laattoineen pystytettiin Elmerin kisojen yhteydessä. Vesilahdella Laukon kartanon pihapuistossa on Niklanderia esittävä patsas, jonka on veistänyt Evert Porila vuonna 1917. Niklanderin ensimmäinen muistokivi on hänen hautakivensä, jota koristavat olympiarenkaat. Lisäksi Hausjärven Oitissa kunnanvirastolla on Niklanderin pienoispatsas ja valtuustosalista löytyvät Elmerin harjoituspainot.

Ylen Elävässä Arkistossa on radio-ohjelma ”Kiveen hakatut”, jonka yhdessä jaksossa käsitellään Elmer Niklanderia. Linkki kyseiseen sarjaan (Niklanderista kertova äänite on toiseksi alin): http://yle.fi/…/kiveen-hakatut-urheilulegendojen-hautojen-a…

Lähteet: http://hausjarvi.fi/…/va…/kulttuuri/muistomerkit-ja-patsaat/ fi.wikipedia.org/wiki/Elmer_Niklander
Kirja: Lilja, Hannu: Oitin kanuuna, Elmer Niklander, heittolajien kuningas oman aikansa heijastajana, 2008.

____________________________________________________________________________

2/12
Helmikuun merkittävä Hausjärveläinen ja sarjan toisena henkilönä on Jukka Palonen (s.1964).

Hän on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Musiikinopettajana Hausjärven Yläasteella ja kansalaisopistossa toimiva Palonen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius Akatemiasta 1991. Oitissä hän aloitti musiikin lehtorina 1992, vuosia Hausjärvellä on siis kertynyt 25.

Nykyisin hän asuu Hyvinkäällä vaimonsa Annun ja 3 poikansa kanssa, mutta iso osa ajasta kuluu Hausjärvellä, ja mies omien sanojensa mukaan tuntee olevansa Hausjärveläinen. Hyvinkäänkylän puhallinorkesteria Palonen on johtanut 15 vuotta. Hänen pääsoittimia ovat puhallinsoittimet, mm. tuuba ja pasuuna.

Hausjärveläisille tuttuja musikaaleja Palonen on ollut mukana tekemässä alusta alkaen. Idea musikaalista syntyi yhdessä Risto Aution kanssa ja ensimmäinen musikaali oli Mikä Sotku (1997). Siitä lähtien niitä on pidetty noin joka toinen vuosi, joista viimeisessä 7:ssä on ollut oma käsikirjoitus. Käsikirjoituksesta on vastannut Risto tai Rosa Autio + oppilaista muodostuva käsikirjoitus ryhmä. Musikaalin näyttelemisestä ja musiikista vastaa Hausjärven yläasteen ja lukion oppilaat. Yhteensä koko musikaaliin järjestämiseen osallistuu noin 100–120 henkilöä. Viimeisin musikaali oli Tulevaisuus (2016).

Suomi 100 vuoden kunniaksi Palonen ja kumppanit järjestävät Arvoisa Suomi – musikaalin, jolle on annettu virallinen Suomi 100 vuotta status. Ensimmäinen näytös pidetään 28.10.2017 ja viimeinen 12.11.2017. Näytöksiä on kaikkiaan 15 ja ne pidetään Oitin Urheilutalolla.

_________________________________________________________________________________________________

3/12
Maaliskuun merkittävä Hausjärveläinen ja sarjan kolmas henkilö on Alfred Kordelin (s.6.11.1868 Rauma – 7.11.1917 Hausjärvi).

Kordelin oli liikemies, kulttuurin ystävä ja mesenaatti. Kordelinin lapsuus oli rankka, äiti kuoli syöpään Alfredin ollessa 4-vuotias ja isä oli merimiehenä paljon pois. Hän kävi kaksi vuotta alakansakoulua ja veljiensä tavoin lähti rahan keruuseen. Hän elätti itsensä kymmenvuotiaasta lähtien, kun Alfred lähti sokean rihkamakauppias Sokki-Palmrothin matkaan ja toimi hänen apulaisena pitkin Länsi-Suomea. Vuonna 1887 hän perusti veljensä Jannen kanssa kauppapuodin Raumalla, joka kuitenkin päätyi konkurssiin 1898.

Menestysvuodet alkoivat vuosisadan vaihteessa kun Kordelin osti Tampereelta sekatavara- ja kangasliikkeen ja muutti sinne 1899. Samoihin aikoihin hän osti myös erilaisia liikkeitä mm Porista, Käkisalmesta, Heinolasta, Viipurista, Lahdesta, Haapamäeltä ja Iisalmesta. Hänen omistuksessaan oli mm. Suomen Trikootehdas A.B., Tampereen Sateensuoja keppitehdas Oy. Kordelinin lainopillisena neuvonantajana toimi tuleva tasavallan presidentti Risto Ryti.

Kordelin omisti Mommilan kartanon vuodesta 1903 ja maanviljelystä tuli hänelle keskeinen työkenttä. Maanviljelysneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1913. Mommilan lisäksi hänen omistukseensa kuului Jokioisten kartano sekä Ypäjän Kartanokylän kartanon, tullen Suomen suurimmaksi yksityiseksi maanomistajaksi. Kesäasunnokseen hän rakennutti Lars Sonckin suunnitteleman Kultarannan, josta myöhemmin tuli Suomen tasavallan presidentin kesäasunto. Kordelin saattoi loppuun Mommilan kirkon rakennustyöt ja hankki rakennukselle kirkko erioikeudet 1905. Kirkon vieressä on kouluksi 1912 valmistunut rakennus, joka toimii nykyisin seurakuntatupana.

7.11.1917 49-vuotias Kordelin tapettiin Mommilan kartanon lähellä. Venäläisten matruusien vankina ollut Kordelin sai surmansa kun matruusit joutuivat taisteluun Lahden suojeluskunnan kanssa. Tapahtumasarja tunnetaan nimellä Mommilan veriteot.
Testamentissaan hän määräsi huomattavan osan varoistaan hänen nimeään kantavan kulttuurirahaston pääomaksi. Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, nykyinen Alfred Kordelin säätiö jakoi ensimmäiset stipendit 1920. Vuonna 2015 säätiö jakoi apurahoja vajaat 4,2 milj. euroa.


Kordelinin muistokivi pystytettiin 1937 Haminankylään surmapaikalle. Muistomerkin ulkoasusta vastasi Emil Wikström.

Lähteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Kordelin
http://www.hamewiki.fi/wiki/Alfred_Kordelin
http://www.wakkanet.fi/~karij/nimet/rauma/kordelin.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mommilan_veriteot
Alfred Kordelin Säätiö – Vuosikertomus 2015

_____________________________________________________________________________________________

4/12

Huhtikuun merkittävä Hausjärveläinen ja sarjan neljäs henkilö on taidemaalari Rauli Mård.

 

Rauli Mård, 1958 keväällä pienenä käärönä Riihimäen sairaalasta Oittiin tuotu miehenalku. Oitissa koulunsa käynyt ja myöhemminkin siellä asunut maailmalla mainetta niittänyt taidemaalari. Helsinkiläisten mainostoimistojen kautta taidemaalariksi 80-luvun lopulla ryhtynyt Mård järjesti Oitin yläasteella mittavan tapahtuman Vesa -Matti Loirin ja Ekku Peltomäen kanssa.Muutenkin Rauli on uransa aikana etsinyt omia polkujaan. ”Suljetun oven takana on lyhyempi jono”, kuten hän sanoo.

Yli 500 muotokuvan ja lukuisten lentokone-ja moottoripyörä-aiheisten maalausten jälkeen 2014 syksyllä tapahtui merkittävä käänne. Alkoi yhteistyö Transfarm Oy:n toisen perustajan Jyrki Leppälän kanssa.
Loppu onkin historiaa. Kansainvälisen bisnesyhteisön Amcham Finlandin ja Leppälän kanssa on saatu aikaan huimia tuloksia. Parin vuoden aikana New Yorkissa on käyty yli kymmenesti.

Kotiseutu on hänelle tärkeä. Tämän vuoden suunnitelmissa onkin säilyttää työhuone Hausjärvellä ja ja hankkia toinen New Yorkissa. Tässä alati muuttuvassa maailmassa oman kotiseutunsa arvostaminen on keskiössä. Samaan aikaan haasteiden kasvaessa myös mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan.
Kuivan kevään aikana on tarkoitus pitää näyttely Oitissa jossa paljastetaan Mårdin suunnittelema Hausjärvi-paita. Tätä t-paitaa tullaan jatkossa käyttämään myös Raulin maailmanmatkoilla. Kotiseutu esiin!  Maailmalta kuuluu kummia, mutta niistä myöhemmin.

Teksti: Rauli Mård

https://y-studio.fi/…/maailmanvalloitus-tahtaimessa-rahaa-…/

http://m.kauppalehti.fi/…/taiteilija-loysi-itsest…/Nr4fqCiS…

________________________________________________________________________________________________

 5/12

Toukokuun merkittävä Hausjärveläinen ja sarjan viides henkilö on näyttelijä Leo Jokela.

Leo Paavali Jokela (24. tammikuuta 1927 Hausjärvi – 11. toukokuuta 1975 Helsinki) oli näyttelijä ja koomikko. Ryttylästä Helsinkiin Jokela lähti veturinlämmittäjä kurssille, mutta innostui teatterista. Teatteri uransa hän aloitti 1945 Helsingin Työväen teatterin kesäteatterissa. Teatterikouluun hän hakeutui vuonna 1947, ja valmistui 1950. Tie vei Joensuun Kaupunginteatteriin (1950–51) ja sieltä Vaasan Suomalaiseen Teatteriin (1952–55). Helsingin Kansanteatteriin hänet kiinnitettiin 1959 ja vuonna 1965 Jokela siirtyi uuteen Helsingin Kaupunginteatteriin.

Jokelan elokuvaura alkoi pienien sivuosien esittäjänä Teatteri koulun aikaan 1948. Vuosina 1951–1957 Jokela toimi myös maskeeraajana ainakin 17 Fennada-Filmin elokuvassa. Ensimmäinen näkyvämpi rooli elokuvissa oli vuonna 1954 rikoskomediassa Kovanaama, jossa Jokela näytteli konnakoplan jäsentä. Todellinen läpimurto tapahtui 1960 yhdessä suomalaisen elokuvan klassikossa Komisario Palmun Erehdys, jossa hän näytteli etsivä Väinö Kokkia. Suurta suosiota saaneelle elokuvalle tehtiin 3 jatko-osaa, joista vuonna 1961 tehty Kaasua, Komisario Palmu! toi Jokelalle parhaan miessivuosan Jussin. Kaiken kaikkiaan tunnistettuja roolisuorituksia hänellä oli yli 80 vuosina 1949–1974. Vuonna 1975 hänelle myönnettiin postuumisti erikois-Jussi elämäntyöstä.

Radiossa Jokela tuli tutuksi Spede Pasasen radio-ohjelmassa Ruljanssiriihi jossa hän esitti karskia stadin slangia puhuvaa papukaija G. Pula-ahoa. Pula-Aho esiintyi radiossa vuodesta 1960 vuoteen 1964 asti.

Jokelan elämäntyötä kunnioittava Leo Jokela Boozing Society jakoi vuosittain G. Pula-aho -patsaan ja kunniakirjoja ansioituneille viihteen ja kulttuurin ammattilaisille. Vuonna 2016 Leo Jokelasta julkaistiin Asko Alasen kirjoittama elämänkerta Leo Jokela: Vaatimaton sivuosien sankari.
Jokela kuoli sairauskohtaukseen Helsingissä 11.5.1975 vain 48-vuotiaana.

Linkki Ylen Elävän arkiston juttuun Leo Jokelasta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/23/paaosassa-leo-jokela

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Jokela
http://hame.fi/default.asp?docId=17514
http://www.elonet.fi/fi/henkilo/115746
_________________________________________________________________________________

 6 / 12

Kesäkuun merkittävä Hausjärveläinen ja sarjan kuudes henkilö on muusikko Mari Kaasinen-Paaso.

Mari Kaasinen-Paaso (s.6.12.1971 Rääkkylä) on hausjärveläinen muusikko ja laulaja. Parhaiten hänet tunnetaan yhtyeestä Värttinä. Äitinsä opastuksella hän perusti siskonsa Sarin ja serkkujensa kanssa Tsupukat-ryhmän, jonka ensiesiintyminen tapahtui 2,5-vuotiaana. Viulun soiton hän aloitti 4-vuotiaana, josta hän siirtyi harmonikkaan 10-vuotiaana. Hän on opiskellut Sibelius-akatemiassa.

Vuonna 1983 syntyi Värttinä-yhtye, jossa Mari Kaasinen-Paaso toimii vielä tänä päivänä. Värttinän läpimurto tapahtui vuonna 1991 ilmestyneellä Oi dai – levyllä, joka myi kultaa ja myöhemmin platinaa. Tämän jälkeen kysyntää on riittänyt ja tutuksi ovat tulleet keikkalavat kaikilla mantereilla paitsi Afrikassa. Värttinä sävelsi yhdessä intialaisen A.R. Rahmanin kanssa Lord of the Rings – musiikkinäytelmän. Tämä maailman kallein teatterituotanto sai maailmanensi-iltansa Torontossa 2006. Kaikkiaan Värttinä on julkaissut 12 studioalbumia, joista viimeisin Viena julkaistiin 2015. Vuonna 1993 heidät palkittiin vuoden yllättäjän Emmalla. Yhtyeen muita tunnustuksia ovat mm. WOMEX–artistipalkinto (2012), Vienti Emma (2013) ja Taiteen Suomi – palkinto (2006).

Asuessaan vielä Helsingin keskustassa vuonna 2006 he alkoivat pohtia aviomiehensä Juhan kanssa maalle muuttoa. He ihastuivat ensisilmäyksellä Oitista löytyneeseen taloon ja muuttivat Hausjärvelle.

Värttinänä ohella Kaasinen-Paaso on opettanut musiikkia. Nykyään hänellä on Oitissa oma musiikkikoulu ”Kantele ja Kurttu”. Turkhaudalla hän käy opettamassa ”Turkaset” kuoroa sekä Hyvinkäällä ja Riihimäellä useissa päiväkodeissa muskaria. Kesäisin hän järjestää Oitissa ”Laula ja luo” – leirejä lapsille. Vuonna 2015 Kaasinen-Paaso oli Vuoden Hausjärveläinen.

Lähitulevaisuudessa hänet tullaan näkemään ainakin Suomen kansallisoopperassa ja baletissa ”Kalevalanmaa”. Konsertteja on tulossa sekä Suomessa että Euroopassa.

________________________________________________________________________

7/12

Heinäkuun ja sarjan seitsemäs merkittävä hausjärveläinen on Liekki-sonni.

Liekki-sonni (4.9.1995, Iittala), oli Limousin – rotuinen sonni joka karattuaan sai koko median huomio. Vuonna 1997 Liekki muutti Iittalasta Hausjärven Kuruun. Muutama päivä muuton jälkeen 28. toukokuuta Liekki päästettiin laitumelle. Säikähdettyään muutaman lehmän laumaa, Liekki karkasi sähköpaimenaidan alitse metsään.

Liekki-sonnia yritettiin saada kiinni monella eri tapaa, kuten sekoittamalla rehuun nukutusainetta. Myös useat yritykset nukuttaa se kivääriin kanssa epäonnistui, koska se aina haistoi nukutuskiväärin kanssa väijyvän eläinlääkärin ja lähti karkuun.

Syyskuussa 1997 useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen Liekki saatiin vihdoin taltutettua nukutusnuolella. Vasta eurooppalaiselle puhvelille mitoitettu annos sammutti Liekin metsään. Tämän jälkeen se toimitettiin omistajansa huomaan kauhakuormaajan kauhassa. Kaikkiaan hän ehti olla karkuteillä noin 15 viikon ajan.

Kesällä 1999 Hikiällä järjestettiin Hikiän Sonni Rock –ilmaisfestarit. Liekki-sonni sai jopa maailmanlaajuista huomiota kun uutistoimisto Reuter kertoi Liekin seikkailuista.

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Liekki-sonni, Iltalehti 11.9.1997
______________________________________________________________________________________

8 / 12

Elokuun merkittävä hausjärveläinen ja sarjan kahdeksas henkilö on Lasse Toivola.

Lasse Toivola (1926 – 2011) oli hausjärveläinen opettaja ja kotiseutuneuvos. Koulut tulivat Toivolalle tutuksi nopeasti sillä hänen äiti ja isä toimivat Kurun koulun opettajina ja koulurakennus toimi lapsuuden kotina melkein 20 vuoden ajan. Perheeseen kuului 3 muuta veljeä.

1938 hän aloitti yhteiskoulun Riihimäellä ja hänen mielestään Riihimäen yhteiskoulu oli niihin aikoihin malliesimerkki siitä, millainen koulu ei saisi olla. Sieltä saaduilla kokemuksilla oli myös positiivisia vaikutuksia. Toivolan mukaan se johti siihen että myöhemmin opettajana ollessaan hän pyrki siihen että lasten ei tarvinnut pelätä aiheettomasti. 1941 hän liittyi Riihimäen Sotilaspoikiin. Jatkosodan aikana hän toimi siltavahtina mm. Ryttylän Kiturin rautatiesillalla ja Turkhaudan Uittamon maantiesillalla. Sodan aikana hän oli myös työleireillä, jotka olivat pakollisia. Ensiksi hänet sijoitettiin Pattijoelle halkoleirille ja myöhemmin Utin turvetyöleirille.

Vuonna 1942 Toivola aloitti opiskelun Sortavalan seminaarissa, sodan jälkeen Sortavala jäi kuitenkin rajan toiselle puolelle ja opinnot jatkuivat Kajaanissa. Valmistuttuaan Seminaarista 1947 Toivolan opettajan ura alkoi Keski-Pohjanmaalla Lohtajalla 40-luvun loppupuolella. 1949 hän siirtyi Hausjärven Haminankylään opettamaan. Siellä kului muutama vuosi kunnes 1952 Oitin koulusta vapautui johtajaopettajan paikka. Oitin kansakoulu toimi silloin lähes 60 vuotta vanhassa rakennuksessa, mikä on edelleen ylä-asteen ja lukion käytössä. Kaikkiaan aktiivisia opetusvuosia ehti kertyä melkein 40 vuotta.

Hänet vihittiin 1952 yhdessä puolisonsa Hilkka Toivolan kanssa, ja he saivat 2 lasta. Opettajan uran jälkeen Toivola kirjoitti useita kotiseutujulkaisuja. Kaikkiaan hän kirjoitti toistakymmentä teosta, joista ensimmäinen oli Sata vuotta Hausjärveä kuvin ja sanoin (1988) ja viimeinen oli omaelämänkerta Kansankynttilän Jalanjäljillä, Muistikuvia Hausjärveltä ja vähän muualtakin (2008). Vuonna 1997 Toivola sai tasavallan presidentin myöntämän kotiseutuneuvoksen arvonimen. Toivola toimi mm. kirkkovaltuustossa, kirkkoneuvostossa, liikennelautakunnassa, koululautakunnassa, Hausjärvi Seura ry:ssä, Oitin PVK:ssa (puolivakituinen palokunta) ja kirjastolautakunnassa.

Lähteet: Kansankynttilän jalanjäljillä, Muistikuvia Hausjärveltä ja vähän muualtakin (Lasse Toivola, 2008), http://www.hamewiki.fi/wiki/Lasse_Toivola

______________________________________________________

9 / 12

Syyskuun merkittävä hausjärveläinen ja sarjan yhdeksäs henkilö on Fanny Numminen

Fanny Numminen (1899-1979) syntyi Hattulassa, josta perhe muutti Oittiin Fannyn ollessa 7-vuotias. Vanhemmat olivat Oitin kartanon palveluksessa. Fanny oli kunnanvaltuuston jäsen yli 54 vuotta, joka on epävirallinen naisten Suomen ennätys. Hänen pitkäaikaista kokemustaan ja määrätietoista työskentelyään vähempiosaisten hyväksi kunnioitettiin yli puoluerajojen.

Ensimmäistä kertaa Fanny valittiin kunnanvaltuustoon 1925, jolloin naisten osuus valtuustossa oli pieni. Naisia v 1925 oli 3 ja sen jälkeen mentiin pitkään niin, että Fanny oli ainut nainen valtuustossa. Hän pysyi kunnanvaltuuston jäsenenä kuolemaansa saakka. Elämänsä aikana Fannylla oli noin 30 eri kunnallista luottamustointa. Talvi- ja jatkosodan aikana hän toimi Vapaa Huollon tehtävissä.

Vuonna 2009 Hausjärvelle tullut uusi kirjastoauto nimettiin Fanny Nummisen mukaan, tasan 30 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Hänelle myönnettiin mm Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1-luokan mitali kultaristein, Maalaiskuntien Liiton kultainen kunniamerkki, Sosiaalihuollon Keskusliiton kultainen ansiomerkki ja osuustoiminnallisista ansioista Rochdale-mitali. Myös Hausjärvellä toimiva Fannyn Tupa Ry on saanut nimensä hänen mukaansa.

Taidemaalari O.J Voutilainen on maalannut Fanny Nummisen muotokuvan, joka on nähtävillä Oitissa kunnanviraston valtuustosalissa.

 

Linkki sarjan edellisiin henkilöihin: http://hausjarvi.fi/merkittavia-hausjarvelaisia/


,


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0

Kommentit on suljettu.