Hallinto ja talous Yleinen

Hausjärven kunnallishallintoa 140 vuotta

Vuonna 1865 julkaistiin asetus maalaiskuntien kunnallishallinnosta, jolloin jokaisesta seurakunnasta tuli muodostaa itsenäinen kunta kolmen vuoden kuluessa.

Kirkkoherranviraston kehoituksesta kokoontui pitäjänkokous Hausjärven kappelissa 29.12.1867, jossa tuli päättää kunnallishallinnosta.

Nälänhädän ja kulkutautien tuolloin raivotessa, päätti Hausjärvi anoa 10 vuotta lykkäystä kuvernööriltä. Pelättiin uusia rasituksia ja selviytyminen entisistäkin maksuista tuntui toivottomalta. Kuvernööri hylkäsi anomuksen tammikuun lopussa 1868.

Huhtikuussa 1868 pitäjänkokous kutsuttiin koolle. Kokouksessa valittiin vain kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan puheenjohtajat, koska useimmat kunnan etevimmistä miehistä olivat sairaina. Toukokuussa tilanne oli sen verran parantunut, että pitäjänkokous voi nimetä ensimmäisen kunnallislautakunnan.

Ensimmäinen varsinainen kuntakokous pidettiin Pietilän talossa 21.9.1868, jolloin valittiin uusi kunnallislautakunta ja sen esimieheksi lukkari Josef Palander.

Aluksi kuntakokouksia pidettiin vain pakolliset kolme vuosittain, mutta 1900-luvun puolella niitä pidettiin jo kerran kuukaudessa. Kokoukset pidettiin aluksi Pietilän talossa, mutta vuodesta 1869 alkaen kokouspaikkana toimi kirkonvartija Matti Domanderin talo. Vuonna 1881 kokouspaikaksi vaihtui vastavalmistunut vaivais- ja kokoushuone, josta myöhemmin tuli kunnantalo.

Suuri osa kuntalaisista katseli uudistunutta hallintoa hieman karsaasti, koska kunnanmiesten epäiltiin enemmänkin tavoittelevan henkilökohtaista kunniaa ja korostavan omaa tärkeyttään, mutta osa talonpoikaisväestöstä alkoi ponnekkaasti ajaa omia oikeuksiaan ja uudistuksia.

Ensimmäisenä kunnanvaltuuston puheenjohtaja toimi maanviljelijä August Isola vuosina 1913-1914. Isola oli toiminut jo 1890-luvulla Hausjärven kuntakokouksen puheenjohtaja ja sen jälkeen vielä kunnallislautakunnan esimiehenä eli silloisena ”kunnanjohtajana” vuoteen 1910 saakka. Ensimmäisenä 20-vuotiskautenaan valtuusto mm. perusti ja rakennutti Hausjärvelle 10 kansakoulua.

Kunnallislautakunnan nimi muuttui 1950 nykyiseen muotoonsa kunnanhallitus.

Kunnallislautakunnan pöytäkirja vuodelta 1885
Kunnallislautakunnan pöytäkirja vuodelta 1885

”2 § Kuntakokousta varten tehtiin ehdoitus säännöksi sikaeläwäin kaitsemiseen Hausjärven kunnassa. Koska yleistä täällä on, että sikaelävät annetaan ilman mitään paimentamista vapaasti kuljeskella kylissä, taloissa, yhteisillä teillä ja yhteisillä laitumilla, joka on huomattu matkaan saattavan monenlaisia vastuksia, vahinkoja ja ikäviä riitoja… ”

Riihimäki ja Hyvinkää osa Hausjärveä

Suur-Hausjärvi

Hausjärven pitäjään kuuluivat osa nykyistä Hyvinkäätä vuoteen 1918 ja Riihimäen kaupunki aina vuoteen 1922 saakka. Hausjärvi ulottui etelässä aina Jokelaan asti.


,


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0

Kommentit on suljettu.